Työllisyysrahaston toimeenpano perustuu tehokkuuteen, asiakaslähtöisyyteen ja vakaaseen rahoitusosaamiseen. Palveluillamme turvaamme toimeentulon erilaisissa muutostilanteissa, kun työ on loppunut. Tältä sivulta löydät keskeiset tilastot ja tunnusluvut, jotka kuvaavat toimintaamme ja sen vaikuttavuutta suomalaisessa sosiaaliturvajärjestelmässä. Tarjoamme ajantasaista ja läpinäkyvää tietoa, joka tukee päätöksentekoa, julkista keskustelua ja tiedonvälitystä.
Työllisyysrahasto kerää työttömyysvakuutusmaksut sekä työnantajilta että työntekijöiltä, millä rahoitetaan lomautus- ja työttömyysajalta maksettavaa työttömyysturvaa sekä ansiosidonnaiselta päiväraha-ajalta ja aikuiskoulutustukiajalta kertyvää työeläketurvaa. Lisäksi rahoitamme muutosturvaa ja palkkaturvaa sekä 4/2026 saakka aikuiskoulutusetuuksia.
Toimimme työsuhteen päättymisriita-asioissa maksettavan korvauksen ja työntekijän saamien työttömyyspäivärahojen yhteensovituksen asiantuntijoina. Maksamme kunnille, seurakunnille, yhdistyksille ja säätiöille koulutuskorvausta, jonka tarkoituksena on parantaa työnantajan mahdollisuuksia järjestää työntekijöilleen ammatillista osaamista kehittävää koulutusta.
Meillä on kolme pääasiallista tapaa turvata rahoitustehtävämme: työttömyysvakuutusmaksujen kohtuullinen taso ja tason korottaminen tarpeen mukaan, likvidit rahaksi muutettavat sijoitukset (suhdannepuskuri) sekä lainanotto. Alla olevasta linkistä löydät tietopaketin, jossa kerromme, mistä Työllisyysrahaston vahva rahoitusosaaminen ja vakaa maksukyky koostuu. Pääset tutustumaan lakisääteisiin tehtäviimme toimeenpanon lukujen kautta sekä siihen, miten olemme todistaneet kyvykkyytemme hoitaa meille annettuja tehtäviä myös silloin, kun kotimaassa ja maailmalla talouden turbulenssit ovat nostaneet Suomen työttömyysturvamenoja äkillisesti.
Työttömyysturvan rahoitus -tietopaketissa kerromme ketkä rahoittavat työttömyysturvan ja miten se jaetaan. Järjestelmän toimivuuden takaa Työllisyysrahaston vakaa taloudellinen asema, mikä on tehnyt mahdolliseksi rahoittaa nopealla aikataululla suuria työttömyysmenojen lisäyksiä ja puskuroida nousevan työttömyyden aiheuttamia vaikutuksia. Klikkaa tietopakettiin alla olevasta linkistä.
Työttömyyspäivärahan lisäpäivät eli henkilöiden oikeus päästä ns. eläkeputkeen on poistumassa. Tämän johdosta päättyy myös työnantajan velvollisuus maksaa irtisanomistaan tai lomauttamistaan työntekijöistä työttömyysturvan omavastuumaksua. Vuoden 2023 alusta lukien lisäpäiväoikeus korvautuu henkilön oikeudella saada muutosturvapaketti ja työnantajan velvollisuudella maksaa muutosturvamaksu. Työllisyysrahasto on omavastuumaksun ja muutosturvan rahoituksen asiantuntija ja luotettava toimeenpanija. Siirry alla olevista linkeistä tietopaketiin, jossa kerromme pääpointit omavastuumaksusta ja muutosturvasta sekä niiden keskeisimmät luvut tai tutustu tarkemmin omavastuumaksuun ja muutosturvaan verkkosivuillamme.
Aikuiskoulutustukea on myönnetty vuodesta 2001 alkaen. Tukea ovat voineet saada työssä olevat palkansaajat ja yrittäjät, joille on kertynyt työhistoriaa vähintään kahdeksan vuotta. Tuki on tarkoitettu ammattitaidon ylläpitämiseen ja osaamisen kehittämiseen ja sitä on voinut saada julkisen valvonnan alaisiin opintoihin Suomessa. Opinnot ovat voineet olla tutkintoon tai tutkinnon osan suorittamiseen johtavia tai ammatillista lisä- tai täydennyskoulutusta.
Ammattitutkintostipendijärjestelmä oli voimassa 1996–heinäkuu 2025. Stipendin sai Suomessa asuva henkilö, joka on suorittanut ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon, on alle 68-vuotias ja jolle on kertynyt työhistoriaa vähintään viisi vuotta tutkinnon suorittamispäivään mennessä. Ammattitutkintostipendi oli veroton kertakorvaus, jonka suuruus oli 414 euroa vuonna 2025.
Palkansaajan aikuiskoulutustuki rahoitetaan kokonaan työttömyysvakuutusmaksujen tuotosta. Valtio rahoittaa yrittäjän aikuiskoulutustuen ja valtion työntekijöille maksettavat ammattitutkintostipendit. Muut stipendit maksettiin työttömyysvakuutuismaksuilla.
Aikuiskoulutustukea myönnetään enää palkansaajille tai päätoimisille yrittäjille, joiden opinnot ja tukioikeus olivat alkaneet viimeistään 31.7.2024. Aikuiskoulutustukea myönnetään 31.12.2025 asti. Viimeiset ammattitutkintostipendit myönnettiin 31.7.2024.
Julkaisemme yhteenvedon aikuiskoulutustuen toimeenpanosta keväällä 2026. Siihen asti löydät tilastotietoa aikuiskoulutusetuuksista löydät talousjulkaisuistamme.
Hallitusohjelman mukaisesti eduskunta hyväksyi lakiesityksen aikuiskoulutusetuuksien lakkauttamisesta 22.5.2024. Lainsäädäntö astui voimaan 1.6.2024. Aikuiskoulutustuen lakkautuksen siirtymäaika on 1.8.2024.–31.12.2025. Alkuvuonna 2026 tukea voi hakea maksuun loppuvuoden 2025 osalta. Viimeinen mahdollisuus hakea ammattitutkintostipendiä oli 31.7.2024.
Koulutuskorvauksen poistaminen on Suomen hallituksen säästökohdelistalla. Asia on parhaillaan kolmikantaisen työryhmän käsittelyssä ja sitä valmistellaan TEM:n johdolla.Koulutuskorvauksen tarkoituksena on ollut parantaa työnantajan mahdollisuuksia järjestää työntekijöilleen ammatillista osaamista kehittävää koulutusta. Siihen ovat oikeutettuja julkishallinnon ja kolmannen sektorin työnantajat, kuten hyvinvointialueet, kunnat, seurakunnat, yhdistykset ja säätiöt. Koulutuskorvauksesta ja sen saamisedellytyksistä löytyy lisätietoa Koulutuskorvaus-sivulta.
