Työnantaja, joka on päättänyt työntekijän työsuhteen työsopimuslain säädösten vastaisesti, on velvollinen maksamaan työntekijälle korvausta ja tilittämään meille tietyn työntekijälle maksettujen ansiosidonnaisen päivärahan määrään perustuvan vähennyksen maksettavasta korvauksesta.
Me toimimme näissä työsuhteen päättymisriita-asioissa maksettavan korvauksen ja työntekijän saamien työttömyysetuuksien yhteensovituksen asiantuntijoina.
Työsopimuslain mukainen yhteensovitus tulee tehtäväksi sekä silloin, kun tuomioistuin tuomitsee maksettavaksi korvausta että silloin, kun riitapuolet sopivat keskenään korvauksesta. Työnantajan työntekijälle maksama korvaus on pääsääntöisesti enintään työntekijän 24 kuukauden palkkaa vastaava määrä. Korvauksesta vähennetään 75 % työntekijälle työsuhteen päättymisen jälkeen maksetuista ansiosidonnaisista työttömyysetuuksista. Työnantaja maksaa vähennyksen Työllisyysrahastolle.
Vähennys tehdään myös, jos työntekijä on saanut ansiosidonnaisen työttömyysetuuden sijasta peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea. Näissä tapauksissa työnantaja maksaa vähennyksen Kelalle.
Lisätietoa: työsopimuslain (TSL) 12 luvun 1, 2 ja 3 pykälä.
Tuomioistuimen tulee pyytää Työllisyysrahaston kanta työsopimuslain 12 luvun 3 §:n mukaiseen vähennykseen. Vastausaikaa olisi hyvä varata ainakin 21 päivää eli kolme viikkoa. Lausumapyynnön lisäksi tarvitsemme haastehakemuksen, vastaajan vastauksen tai näiden sijaan tuomioistuimen tekemän yhteenvedon. Tarvitsemme myös tiedon etuuden maksaneesta kassasta. Tutkimme asiakirjoista mm. seuraavat tiedot:
Työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia korvausvelvollisuudesta. Tällaisessa sopimuksessa on erikseen mainittava sovittu kokonaiskorvaus. Korvauksessa on eriteltävä summa menetetyistä palkkaeduista, jotka syntyivät ennen sopimuksen tekemistä. Korvauksesta on tehtävä vähennys noudattaen työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 1 ja 2 momentteja.
Huomioitavaa sopimisessa:
Laki ei edellytä sopimuskommentin pyytämistä Työllisyysrahastolta. Käytännössä kommentointimenettely kuitenkin vähentää tarvetta tehdä muutoksia allekirjoitettuihin sopimuksiin, joten suosittelemme kommentin pyytämistä aina työsuhteen päättymisriitoja sovittaessa. Käsittelemme kaikki sopimuskommenttipyynnöt luottamuksellisesti.
Lähetä sopimusluonnos sähköpostitse osoitteeseen: tsl@tyollisyysrahasto.fi
Käytä suojattua sähköpostiyhteyttä osoitteesta https://secure.tyollisuusrahasto.fi.
Sopimuksesta tai siihen liitetystä erillisestä selvityksestä tulee ilmetä ainakin:
Lähetämme työnantajalle laskun sen jälkeen, kun olemme saaneet sopimuksen tai lainvoimaisen tuomion tiedoksi. Käytännössä lähetämme laskun noin kaksi viikkoa sopimuksen tai tuomion toimittamisesta. Lasku lähetetään ensisijaisesti työnantajan verkkolaskutusosoitteeseen ja toissijaisesti yritys- ja yhteisötietojärjestelmään kirjattuun postiosoitteeseen.
Jos haluat maksaa Työllisyysrahaston osuuden ennen laskun saamista, tai sinulla on muuta kysyttävää laskutuksesta, voit olla yhteydessä palvelunumeroomme.
Työllisyysrahastolle maksettava vähennys on bruttomääräinen, eikä työntekijälle maksettavasta korvauksesta makseta työttömyysvakuutusmaksua. Suosittelemme tarkistamaan työntekijälle maksettavan korvauksen verotukseen ja muihin lakisääteisiin pidätyksiin liittyvät asiat verottajalta tai muulta maksun perijältä (eläkeyhtiö tms.).
Tarkastelujaksolla tarkoitetaan aikaa, jolta maksetut ansiosidonnaiset työttömyysetuudet otetaan huomioon yhteensovitusta laskettaessa. Tarkastelujakso on yhteensovituksen kannalta oleellinen, sillä työntekijän saamat työttömyysetuudet otetaan huomioon vain tarkastelujakson ajalta. Jos työntekijä on saanut etuuksia vasta tarkastelujakson jälkeen, ei yhteensovitusta tule tehtäväksi.
Tarkastelujakso alkaa pääsääntöisesti työsuhteen päättymisen jälkeisestä päivästä. Tarkastelujakso vastaa aikaa, jolta työntekijälle maksetaan vahingonkorvausta työsuhteen perusteettoman päättämisen vuoksi menetetyistä palkkaeduista.
Jos työntekijälle maksetaan korvausta noudattamatta jätetystä irtisanomisajasta, korvaus siirtää tarkastelujaksoa korvattavan irtisanomisajan verran. Tarkastelujakso siirtyy myös, jos työntekijä ei ole menettänyt palkkaetuja työsuhteen päättymisen vuoksi, esimerkiksi sairausloman ajalta. (KKO:2016:70)
Esimerkki tarkastelujakson kohdentumisesta:
Työnantaja Oy purki Tapio Työntekijän työsuhteen 20.4.2017. Tapio riitautti työsuhteen päättymisen, ja tuomioistuin velvoitti Työnantajan maksamaan Tapiolle
Laskennallinen irtisanomisaika kohdistuu tapauksessa ajalle 21.4. - 20.6.2017 ja tarkastelujakso ajalle 21.6.2017 - 20.2.2018.
Kun lasketaan Työllisyysrahastolle tehtävää vähennystä, huomioidaan työttömyyskassan työntekijälle maksamat etuudet tarkastelujakson aikana. Jos työntekijä on saanut etuutta työttömyyskassan sijaan Kelalta, tehdään vähennys Kelalle.
Perussuuruinen ansiopäiväraha ja 1.1.2014 jälkeen maksetut päivärahan korotusosat ovat aina yhteensovitettavia etuuksia. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden ajalta maksettavaa kulukorvausta (9 tai 18 euroa päivässä) tai liikkuvuusavustusta ei kuitenkaan huomioida yhteensovitusta laskettaessa. Vuonna 2013 ja sitä aiemmin maksettuihin päivärahoihin saattaa sisältyä korotusosia, joita ei huomioida yhteensovituksessa.
Tuomioistuin voi tehdä korvauksesta pääsäännön mukaista vähennystä pienemmän vähennyksen tai jättää vähennyksen kokonaan tekemättä, jos se on korvauksen määrä ja työntekijän taloudelliset ja sosiaaliset olot sekä hänen kokemansa loukkaus huomioon ottaen kohtuullista.
Pieni tai pienehkö korvaus voi olla yksi huomioonotettavista seikoista, kun tuomioistuin arvioi vähennyksen kohtuullistamisen edellytyksiä. Korvauksen määrän suuruus vaikuttaa myös taloudellisten olojen arviointiin. Jos työntekijä saa suuren korvauksen, hänen taloudellinen tilanteensa kohenee lain mukaisesta vähennyksestä huolimatta.
Työntekijän taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen on lähtökohtaisesti oltava niin vaikea, että työttömyyspäivärahan vähentäminen pääsäännön mukaisesti olisi työntekijän kannalta kohtuutonta. Taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen arvioinnissa voidaan arvioida esimerkiksi työttömyyden pitkittymistä, työntekijän huoltovelvollisuuden määrää ja samassa taloudessa asuvien asemaa.
Työsuhteen päättäminen on lähes aina työntekijää loukkaava toimenpide. Kohtuullistamissäännös ei tule automaattisesti sovellettavaksi, vaikka työsuhteen päättämiseen liittyisi työntekijää loukkaavia piirteitä.
Työntekijän kokema loukkaus vaikuttaa ensisijaisesti korvauksen kokonaismäärään ja sen jakautumiseen. Jos osa työntekijälle maksettavasta kokonaiskorvauksesta on korvausta aineettomasta vahingosta, katsomme että rahaston osuuden kohtuullistamista ei voida perustella kantajan kokemalla loukkauksella.
Myös silloin, kun korvauksesta sovitaan osapuolten välisellä yhteisellä sopimuksella, voidaan korvauksesta tehdä työsopimuslaissa säädettyä pienempi vähennys tai joissain tapauksissa jättää vähennys kokonaan tekemättä. Tämä kuitenkin edellyttää, että lain mukaiset edellytykset vähennyksen kohtuullistamiselle ovat olemassa. Jos Työllisyysrahastolle maksettava vähennys on lain mukaista pienempi tai sitä ei makseta lainkaan, sopimukseen tai erilliseen sopimusliitteeseen tulee kirjata riittävä selvitys vähennyksen kohtuullistamisen tai kokonaan pois jättämisen perusteista.
Sopimuksessa on erikseen mainittava sovittu kokonaiskorvaus sekä työntekijän menettämät palkkaedut, jotka syntyivät ennen sopimuksen tekemistä. Sopimuksessa on siis eriteltävä korvattavan aineellisen vahingon ja mahdollisen aineettoman vahingon määrä, jotta lain mukainen vähennys voidaan kohdistaa oikeaan korvausosuuteen.
Sopijapuolten velvollisuutena on eritellä korvauksen osat todellisten olosuhteiden mukaan. Jos sopimuksessa sovittu aineettoman vahingon määrä on ilmeisessä epäsuhteessa siihen, mitä tuomioistuin vastaavassa asemassa tuomitsisi, voi tilanne muuttua lain kiertämiseksi.
Kun korvauksen suuruutta määrätään, lähtökohtana on työntekijälle aiheutuneen aineellisen vahingon määrä, joka syntyi työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Loukkaavissa työsuhteen päättämistilanteissa loukkaus tulisikin ensisijaisesti ottaa huomioon kokonaiskorvauksen määrää korottavana tekijänä.
Työsuhteen päättämisen voidaan katsoa olevan työntekijää loukkaava toimenpide. Sopijapuolten tulee kyetä yksilöimään Työllisyysrahastolle ne seikat, jotka erityisesti puoltavat aineettoman vahingon korvaamista. Aineettoman vahingon määrää arvioidaan muun muassa sen perusteella, kuinka vakavasti työsopimuksen perusteeton päättäminen on kohdistunut työntekijään henkilönä ja missä suhteessa työnantaja on osoittanut piittaamattomuutta velvoitteitaan kohtaan.
Vaikuttavin tekijä aineettoman vahingon korvaamiseen on työsopimuksen päättämisen peruste. Jos työsuhde on päätetty jollakin muulla perusteella kuin tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla, voi korvaus aineettomasta vahingosta olla perusteltavissa.
Soita
09 4242 7007 (klo 9.00–15.00 arkisin)
Lähetä sähköpostia
tsl@tyollisyysrahasto.fi
Lähetä luottamuksellisia tietoja sisältävät sähköpostiviestit suojatulla yhteydellä.
