Siirry suoraan sisältöön.

Omavastuumaksu

Työnantaja voi olla velvollinen maksamaan omavastuumaksun, jos hän on irtisanonut tai lomauttanut lähellä eläkeikää olevan työntekijän ja tämä on jäänyt pitkäaikaisesti työttömäksi tai lomautetuksi. Omavastuumaksuilla rahoitetaan irtisanomisista ja lomautuksista aiheutuneita työttömyysetuusmenoja.

Omavastuumaksu koskee työnantajia, joiden työttömyysvakuutusmaksun perusteena oleva palkkasumma ylittää sille vuosittain asetetun alarajan. Maksu perustuu lakiin työttömyysetuuksien rahoituksesta.

Omavastuumaksu poistuu siirtymäajan jälkeen 

Työttömyyspäivärahan lisäpäivät eli henkilöiden oikeus päästä ns. eläkeputkeen on poistumassa. Tämän johdosta päättyy myös työnantajan velvollisuus maksaa irtisanomistaan tai lomauttamistaan työntekijöistään työttömyysturvan omavastuumaksua. Vuonna 1964 syntyneet on viimeinen ikäluokka, joka pääsee lisäpäiville ja josta työnantaja on velvollinen maksamaan omavastuumaksun. Vuonna 1965 tai sen jälkeen syntyneet henkilöt eivät voi päästä lisäpäiville, eikä heistä määrätä omavastuumaksua. Näin ollen omavastuumaksun siirtymäaika päättyy viimeistään vuonna 2035.

Lisäpäiväoikeus korvautuu henkilön oikeudella saada muutosturvapaketti ja työnantajan velvollisuudella maksaa muutosturvamaksu vuoden 2023 alusta lukien. Lue lisää muutosturvamaksusta täältä 

Jos siirtymäaikana työnantajalle tulisi maksettavaksi samasta työntekijästä sekä muutosturvamaksu että omavastuumaksu, omavastuumaksusta vähennetään muutosturvamaksu.  

Omavastuu- ja muutosturvamaksun suuruus perustuvat työttömyysvakuutusmaksun alaiseen työnantajan palkkasummaan. Palkkasumman ala- ja ylärajat ovat samat omavastuu- ja muutosturvamaksussa.  Jatkossakaan pienimmät työnantajat eivät siis ole velvollisia maksamaan muutosturvamaksua. 

Omavastuumaksusta vapautumisperusteet

Työnantaja ei ole velvollinen maksamaan omavastuumaksua, jos jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:

  • Työntekijän työsuhde on kestänyt alle kolme vuotta.
  • Työntekijän työsuhde on päättynyt ennen kuin hän on täyttänyt 56 vuotta.
  • Työntekijän työsuhde on irtisanottu tai purettu hänestä johtuvasta syystä. Syy ei voi olla terveydellinen.
  • Työntekijä on omasta aloitteestaan ja ilman työnantajan myötävaikutusta irtisanoutunut.
    • Myötävaikutusta voivat olla esimerkiksi erilaiset työntekijälle myönnettävät tukipaketit, kultaiset kädenpuristukset ja erorahat.
    • Niissä tilanteissa, joissa työntekijä irtisanoutuu, kun lomautus on jatkunut vähintään 200 päivää, Työllisyysrahasto katsoo työnantajan myötävaikuttaneen työntekijän päätökseen irtisanoutua.
  • Työntekijä on täyttänyt uudelleen työttömyysturvalaissa tarkoitetun työssäoloehdon kokonaan muun kuin alun perin irtisanoneen työnantajan palveluksessa.

Palkkasumman vaikutus omavastuumaksuun

Omavastuumaksu koskee työnantajia, joiden työttömyysvakuutusmaksun perusteena oleva palkkasumma ylittää sille vuosittain asetetun alarajan. Alarajalla omavastuumaksu on nolla. Siitä omavastuumaksu kasvaa lineaarisesti täyden omavastuun palkkasummarajalle.

Omavastuumaksu lasketaan työsuhteen irtisanomisvuotta edeltäneen vuoden palkkasumman perusteella tai lomautusilmoituksen antamisvuotta edeltäneen vuoden palkkasumman perusteella.

Valtiotyönantajan omavastuumaksun perusteena olevana palkkasummana käytetään kirjanpitoyksikön tai liikelaitoksen palkansaajamaksun palkkasummaa.

Fuusioiden vaikutus yrityksen palkkasummaan

Jos yrityksessä on tapahtunut sulautumisia työsuhteen irtisanomisvuonna ennen irtisanomispäivää tai irtisanomisvuotta edeltävänä vuonna, omavastuumaksun suuruus määräytyy sulautuneiden yritysten yhteenlaskettujen, irtisanomisvuotta edeltäneen vuoden työttömyysvakuutusmaksun perusteena olleiden palkkasummien perusteella.

Tämä koskee myös niitä tilanteita, joissa yritykseen on sulautunut muita liikeyrityksiä lomautusilmoituksen antamisvuonna ennen lomautusilmoituspäivää tai lomautusilmoituksen antamisvuotta edeltävänä vuonna.

Palkkasummarajat vuosittain omavastuu- ja muutosturvamaksuasioissa 

Vuosi Alaraja (€) Yläraja (€)
2013 1 990 500 31 848 000
2014 1 990 500 31 848 000
2015 2 025 000 32 400 000
2016 2 044 500 32 712 000
2017 2 059 500 32 952 000
2018 2 083 500 33 336 000
2019 2 086 500 33 384 000
2020 2 125 500 34 008 000
2021 2 169 000 34 704 000
2022 2 197 500 35 160 000
2023 2 251 500 36 024 000

Omavastuumaksu työntekijän lisäpäivistä tai työttömyyspäivärahasta

Työnantajan työttömyysturvan omavastuumaksu voidaan määrätä joko lisäpäivämenosta tai työttömyyspäivärahamenosta.

Omavastuumaksu määrätään yritykselle kerran kutakin maksuvelvollisuuden alaista irtisanottua tai lomautettua työntekijää kohden.

Omavastuumaksu työntekijän lisäpäivistä

Perimme työnantajalta omavastuumaksun, jos työntekijä on irtisanomisen tai lomautuksen vuoksi oikeutettu työttömyysturvalain mukaisiin lisäpäiviin ja muut maksuvelvollisuuden edellytykset täyttyvät.

Perimme omavastuumaksun henkilön lisäpäiväoikeuden alkaessa, eli pääsääntöisesti noin kahden vuoden kuluttua työsuhteen päättymisestä, kun henkilölle on maksettu päivärahaa työttömyysturvan enimmäisajalta (400/500 päivää). 500 päivän enimmäisaika kuluu vajaassa kahdessa vuodessa, jos henkilölle maksetaan työttömyyspäivärahaa koko ajan yhtäjaksoisesti.

Lisäpäiväoikeuden saamisen edellytykset

Henkilön lisäpäiväoikeuden saamisen edellytyksenä on, että:

  • henkilö on syntynyt vuonna 1955–1956 ja täyttänyt 60 vuotta ennen työttömyysturvan enimmäisajan täyttymistä ja on sitä ennen ollut työssä vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana;

  • henkilö on syntynyt vuonna 1957–1960 ja täyttänyt 61 vuotta ennen työttömyysturvan enimmäisajan täyttymistä ja on sitä ennen ollut työssä vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana;

  • henkilö on syntynyt vuonna 1961–1962 ja täyttänyt 62 vuotta ennen työttömyysturvan enimmäisajan täyttymistä ja on sitä ennen ollut työssä vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana;

  • henkilö on syntynyt vuonna 1963 ja täyttänyt 63 vuotta ennen työttömyysturvan enimmäisajan täyttymistä ja on sitä ennen ollut työssä vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana tai

  • henkilö on syntynyt vuonna 1964 ja täyttänyt 64 vuotta ennen työttömyysturvan enimmäisajan täyttymistä ja on sitä ennen ollut työssä vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana.

  • Jos henkilö on syntynyt vuonna 1965 tai sen jälkeen, hän ei ole oikeutettu työttömyysturvan lisäpäiviin. 

Työttömyyskassat ja Kela tutkivat ja myöntävät oikeuden lisäpäiviin.

Omavastuumaksu työntekijän työttömyyspäivärahasta

Työnantaja voi olla velvollinen maksamaan omavastuumaksun myös, jos

  • ennen vuotta 1961 syntyneen työntekijän työsuhteen irtisanomisesta johtuva, 60 vuoden iän täyttämisen jälkeen alkanut oikeus työttömyyspäivärahaan jatkuu niin, että hän on oikeutettu työttömyyspäivärahaan täytettyään 63 vuotta;

  • vuosina 1961 - 1962  syntyneen työntekijän työsuhteen irtisanomisesta johtuva, 61 vuoden iän täyttämisen jälkeen alkanut oikeus työttömyyspäivärahaan jatkuu niin, että hän on oikeutettu työttömyyspäivärahaan täytettyään 64 vuotta tai

  • vuosina 1963 -1964 syntyneen työntekijän työsuhteen irtisanomisesta johtuva, 62 vuoden iän täyttämisen jälkeen alkanut oikeus työttömyyspäivärahaan jatkuu niin, että hän on oikeutettu työttömyyspäivärahaan täytettyään 65 vuotta. 

  • Vuonna 1965 tai sen jälkeen syntyneen työntekijän osalta omavastuumaksua ei tulee enää määrättäväksi. 

    Omavastuumaksu työttömyyspäivärahamenosta koskee niitä henkilöitä, jotka eivät ole ehtineet siirtyä työttömyysturvan lisäpäiville syntymävuodesta riippuen ennen joko 63, 64 tai 65 vuoden ikää. 

    Edellä mainituissa tapauksissa perimme omavastuumaksun irtisanotun työntekijän täytettyä syntymävuodesta riippuen joko 63, 64 tai 65 vuotta. Omavastuumaksun perusteena käytetään tällöin henkilölle työsuhteen päättymisen jälkeen todellisuudessa maksettua työttömyyspäivärahaa vastaavaa etuusmenoa eikä etuusmenon määrälle ole vähimmäismäärää. 

Myötävaikuttaminen työsuhteen päättymiseen

Irtisanomisen tai lomauttamisen lisäksi työnantaja voi olla velvollinen maksamaan omavastuumaksun tilanteissa, joissa hän on jollakin tavalla myötävaikuttanut työntekijän työsuhteen päättymiseen.

Jos työnantaja maksaa työntekijälle työsuhteen päättymiseen liittyvän taloudellisen etuuden, voi se olla osoitus siitä, että työsuhteen päättymiseen on myötävaikutettu, vaikka työntekijä olisi itse irtisanonut työsuhteensa. Myös tilanteissa, joissa työsuhde päätetään yhteisymmärryksessä sopimuksella, voi olla kyse myötävaikutuksesta.

Jos työsuhteen päättymissyy on epäselvä, voimme pyytää selvitystä työsuhteen päättymisestä työnantajan lisäksi myös työntekijältä.

Päivärahaoikeuden alkamisajankohdan vaikutus omavastuumaksuun

Työttömyyspäivärahan enimmäisajan kuluminen

Työnantajan palkkasumman lisäksi omavastuumaksun suuruuteen vaikuttaa irtisanotulle työntekijälle maksettavan työttömyyspäivärahan määrä sekä se, kuinka pitkältä ajalta maksetut työttömyyspäivärahat kuuluvat työnantajan katettaviksi.

Työttömyyspäivärahan 500 päivän enimmäisaika kuluu noin kahdessa vuodessa, jos irtisanotulle työntekijälle maksetaan työttömyyspäivärahaa koko ajan yhtäjaksoisesti. Jos työttömyyspäivärahan maksatukseen tulee taukoja, jolloin irtisanotulle työntekijälle ei makseta työttömyyspäivärahaa, siirtyy enimmäisajan täyttyminen. Tämä taas siirtää hänen lisäpäiväoikeutensa alkamista.

Esimerkkejä tilanteista, jolloin irtisanotulle työntekijälle ei makseta työttömyyspäivärahaa:

  • hänelle on maksettu taloudellinen etuus, joka tulee työttömyysturvalain mukaan jaksottaa
  • hän on sairauslomalla, jonka ajalta maksetaan sairauspäivärahaa tai muuta työkyvyttömyyden perusteella maksettavaa tukea
  • hän työllistyy uudelleen
  • hän on ollut koulutuksessa, jonka ajalta on maksettu koulutustukea.

Koronan johdosta työttömyyspäivärahan enimmäismaksuaika ei ole kulunut 

Väliaikaisesti voimassa olleen koronasta johtuneen lakimuutoksen vuoksi työttömyyspäivärahan enimmäismaksuaika (yleensä 500 päivää) ei ole kulunut työttömillä tai lomautetuilla ajalla 1.7.—31.12.2020. Enimmäismaksuaika ei ole myöskään kulunut ajalla 16.3.—30.6.2020, jos henkilö on ollut lomautettu ja lomautus on alkanut 16.3.2020 tai sen jälkeen. Koska enimmäismaksuaika ei ole kulunut, henkilön etuuspäivien lukumäärä voi ylittää 500 päivää. 

Lakimuutos voi aiheuttaa sen, että omavastuumaksuvelvollisuuden peruste muuttuu, sillä henkilö voi ehtiä täyttää 63 vuotta ennen kuin hän pääsee työttömyyspäivärahan lisäpäiville. Lopullinen omavastuumaksun määrä voi olla eri kuin mitä esimerkiksi omavastuumaksulaskuri näyttää.   

Esimerkki 

Henkilö on syntynyt 1.10.1957 ja työsuhde on päättynyt 30.9.2018. Henkilön ensimmäinen ansiopäivärahan maksupäivä on ollut 8.10.2018 ja viimeinen maksupäivä ennen 63-vuotissyntymäpäivää on ollut 30.9.2020. 

Henkilön lisäpäiväoikeus olisi normaalisti alkanut 500 päivän enimmäismaksuajan (noin kaksi vuotta) jälkeen 7.9.2020 alkaen ja lisäpäiviä olisi maksettu henkilön 63-vuotissyntymäpäivää edeltävään arkipäivään 30.9.2020 asti eli ajalla 7.–30.9.2020 (18 lisäpäivää). 

Koska henkilön ansiopäivärahan enimmäismaksuaika ei kuitenkaan ole kulunut 1.7.2020 alkaen, hän ei ole ehtinyt siirtyä lisäpäiville. Tästä syystä omavastuumaksun perusteena käytetään henkilölle työsuhteen päättymisen jälkeen maksettua todellista ansiopäivärahaa (518 etuuspäivää) vastaavaa etuusmenoa. Tämä johtuu siitä, että hän on ehtinyt täyttää 63 vuotta ennen kuin oikeus lisäpäiviin on alkanut. 

Esimerkki

Koronan johdosta työttömyyspäivärahan omavastuuajalla on voinut saada etuutta 

Väliaikaisesti voimassa olleen koronasta johtuneen lakimuutoksen vuoksi työttömyyskassat ja Kansaneläkelaitos ovat maksaneet henkilöille etuutta työttömyyspäivärahan omavastuuajan estämättä. Tämä koskee työttömyyspäivärahan omavastuuaikaa, joka on alkanut ajalla 16.3.–31.12.2020.

Normaalioloissa työttömyyspäivärahan omavastuuaika on viittä täyttä työpäivää vastaava, jolloin oikeutta työttömyyspäivärahaan ei ole. Lopullinen työnantajan omavastuumaksu voi siis olla suurempi kuin mitä alla oleva omavastuumaksulaskuri näyttää.  

Työsuhteen päättymiseen liittyvä taloudellinen etuus

Jos työntekijälle maksetaan työsuhteen päättymiseen liittyvä taloudellinen etuus, joka tulee työttömyysturvalain mukaan jaksottaa, se estää työttömyyspäivärahan maksamisen jaksotusajalta. Taloudellisen etuuden maksaminen vaikuttaa siis siihen, milloin irtisanottu työntekijä siirtyy työttömyysturvan lisäpäiville. Siten se vaikuttaa myös työnantajan omavastuumaksuun, kun omavastuumaksu peritään lisäpäivämenosta.

On mahdollista, että irtisanottu työntekijä ei ilman taloudellista etuutta ehtisi saada oikeutta työttömyysturvan lisäpäiviin ennen työttömyysturvalaissa säädetyn iän täyttymistä, mutta taloudellisen etuuden maksamisen ja sen jaksottamisen seurauksena laissa vaadittu ikä täyttyy ja hän saa oikeuden työttömyysturvan lisäpäiviin.

Työttömyysturvalain mukaan jaksotettava taloudellinen etuus siirtää työttömyyspäivärahaoikeuden alkamisajankohtaa ja vaikuttaa siten omavastuumaksun määrään myös niissä tilanteissa, kun omavastuumaksu peritään työttömyyspäivärahamenosta.

Omavastuumaksun määrä

Omavastuumaksuprosentti

Omavastuumaksun suuruus määräytyy työnantajan omavastuumaksuprosentin perusteella. Omavastuumaksuprosentti taas määräytyy työttömyysvakuutusmaksun perusteena olevan palkkasumman perusteella.

Omavastuumaksuprosentti kasvaa lineaarisesti työnantajan palkkasumman perusteella. Vuosina 1955–1956 syntyneiden henkilöiden osalta omavastuumaksuprosentti on 0–80 %. Vuosina 1957–1964 syntyneiden henkilöiden osalta omavastuumaksuprosentti on 0–90 %.

Omavastuumaksuprosentin laskeminen

1) Jos työnantajan palkkasumma on pienempi kuin palkkasumman alaraja, omavastuumaksuprosentti on 0.
2) Jos työnantajan palkkasumma on suurempi kuin täyden omavastuun palkkasummaraja, omavastuumaksuprosentti on 80 tai 90.
3) Jos työnantajan palkkasumma on suurempi kuin palkkasumman alaraja, mutta palkkasumma on kuitenkin alle täyden omavastuun rajan, omavastuumaksuprosentti lasketaan kaavalla:

Yllä olevassa kaavassa työnantajan palkkasummasta vähennetään kyseisen vuoden palkkasumman alaraja. Saatu tulos jaetaan kyseisen vuoden täyden omavastuun palkkasumman rajalla, josta on vähennetty kyseisen vuoden palkkasumman alaraja. Tulos kerrotaan 80:llä tai 90:llä (täyden omavastuumaksuprosentin raja).

Omavastuumaksuarvion sekä omavastuumaksuprosentin voit laskea myös omavastuumaksulaskurilla.

Omavastuumaksun laskeminen

Maksun määrään vaikuttaa omavastuumaksuprosentin lisäksi myös se, kuinka pitkältä ajalta irtisanotun työntekijän maksetut työttömyyspäivärahat kuuluvat työnantajan katettaviksi sekä työntekijälle maksetun työttömyyspäivärahan määrä.

Omavastuumaksu lasketaan kaavalla:

Kun omavastuumaksu peritään lisäpäivämenosta, on maksuvelvoitepäivien lukumäärä arkipäivien (ma-pe) lukumäärä

  • ennen vuotta 1961 syntyneiden henkilöiden osalta ensimmäisestä lisäpäivästä henkilön 63-vuotispäivään asti, kuitenkin aina vähintään 258 päivää (21,5 päivää kuukaudessa);

  • vuosina 1961-1962 syntyneiden henkilöiden osalta ensimmäisestä lisäpäivästä henkilön 64-vuotispäivään asti, kuitenkin aina vähintään 258 päivää (21,5 päivää kuukaudessa) tai

  • vuosina 1963-1964 syntyneiden henkilöiden osalta ensimmäisestä lisäpäivästä henkilön 65-vuotispäivään asti, kuitenkin aina vähintään 258 päivää (21,5 päivää kuukaudessa). 
Syntymävuosi 1960 1961 1962 1963 1964 1965
Omavastuumaksu
lisäpäivistä
(aikaisintaan)
61 v. 62 v. 62 v. 63 v. 64 v. Ei omavastuumaksua
Omavastuumaksun päättymisikä lisäpäivistä (saakka)* 63 v. 64 v. 64 v. 65 v. 65 v. Ei omavastuumaksua
Vireilletulovuosi aikaisintaan 2021 2023 2024 2026 2028 -

Kun omavastuumaksu peritään työttömyyspäivärahamenosta, on omavastuumaksun perusteena henkilölle todellisuudessa maksetun etuuden määrä

  • ennen vuotta 1961 syntyneiden henkilöiden osalta työsuhteen päättymisestä henkilön 63-vuotispäivään asti; 

  • vuosina 1961-1962 syntyneiden henkilöiden osalta työsuhteen päättymisestä henkilön 64-vuotispäivään asti tai 

  • vuosina 1963-1964 syntyneiden henkilöiden osalta työsuhteen päättymisestä henkilön 65-vuotispäivään asti. 
Syntymävuosi 1960 1961 1962 1963 1964 1965
Omavastuumaksu työttömyyspäivärahasta (aikaisintaan) 60 v. 61 v. 61 v. 62 v. 62 v. Ei omavastuumaksua
Omavastuumaksun päättymisikä työttömyyspäivärahasta (saakka) 63 v. 64 v. 64 v. 65 v. 65 v. Ei omavastuumaksua
Vireilletulovuosi aikaisintaan 2023 2025 2026 2028 2029 -

Voit laskea arvion henkilön ansiopäivärahan määrästä Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön (TYJ) verkkosivuilta löytyvällä laskurilla.

Omavastuumaksun määrää laskettaessa käytetään aina ansiopäivärahan suuruista etuuden määrää riippumatta siitä, onko henkilö saanut työttömyyspäivärahan ansiosidonnaisena vai ei.

Esimerkkejä omavastuumaksusta

Omavastuumaksu lisäpäivistä

Yritys Oy irtisanoi 30.6.2014 Erkki Esimerkin työsuhteen päättymään 31.12.2014. Erkki on syntynyt 1.6.1956, ja hänen työsuhteensa Yritys Oy:ssa alkoi 15.1.1990. Erkin keskimääräinen kuukausiansio oli 3 500 euroa. Yritys Oy:n palkkasumma vuonna 2013 oli 25 400 000 euroa.

Erkki Esimerkki täyttää 60 vuotta 1.6.2016. Hän saa oikeuden lisäpäiviin ja ensimmäinen lisäpäivä on 8.12.2016. Erkki täyttää 63 vuotta 1.6.2019, joten työnantajan maksettavaksi tulevat laskennalliset lisäpäivät ajalta 8.12.2016 - 31.5.2019, yhteensä 647 päivää.

Laskelma omavastuumaksusta

Työttömyyspäivärahan määräksi tulee 3 500 euron kuukausiansiolla 88,19 euroa / päivä (vuoden 2014 tasossa)

Työnantajan omavastuumaksuprosentti on 62,723269 %

(25 400 000 euroa - 19 990 500 euroa) / (31 848 000 euroa - 1 990 500 euroa) x 80 = 62,723269 %

Työnantajan omavastuumaksu = 647 päivää x 88,19 euroa/pv x 62,723269 % = 35 789,23 euroa

Lomautus ja omavastuumaksu

Firma Oy lomautti 18.1.2012 päivätyn lomautusilmoituksen mukaisesti Teppo Työllisen niin, että ensimmäinen lomautuspäivä oli 1.2.2012. Teppo on syntynyt 14.7.1954, ja hänen työsuhteensa Firma Oy:ssa oli alkanut 16.8.1997. Tepon keskimääräinen kuukausiansio oli 2 443 euroa. Firma Oy:n palkkasumma vuodelta 2011 oli 5 000 000 euroa.

Teppo Työllinen täyttää 59 vuotta 14.7.2013. Hän saa oikeuden lisäpäiviin ja ensimmäinen lisäpäivä on 10.1.2014. Teppo täyttää 63 vuotta 14.7.2017, joten työnantajan maksettavaksi tulevat laskennalliset lisäpäivät ajalta 10.1.2014 - 14.7.2017, yhteensä 915 päivää.

Laskelma omavastuumaksusta

Työttömyyspäivärahan määräksi tulee 2 443 euron kuukausiansiolla 66,98 euroa / päivä (vuoden 2014 tasossa)

Työnantajan omavastuumaksuprosentti on 8,854837 %

(5 000 000 euroa - 1 879 500 euroa) / (30 072 000 euroa - 1 879 500 euroa) x 80 = 8,854837 %

Työnantajan omavastuumaksu = 915 päivää x 66,98 euroa/pv x 8,854837 % = 5 426,84 euroa

 

Omavastuumaksu työttömyyspäivärahasta

Suuryritys Oyj irtisanoo 7.1.2016 Tarja Työntekijän työsuhteen päättymään 8.7.2016. Tarja on syntynyt 10.1.1954. Hänen keskimääräinen kuukausipalkkansa on 2 580 euroa, ja työsuhde alkanut 2.2.2005. Suuryritys Oyj:n vuoden 2015 palkkasumma on 85 000 000 euroa.

Tarja Työntekijän työttömyyspäivärahan määräksi tulee 69,73 euroa / päivä (vuoden 2014 tasossa). Työttömyyskassa maksaa hänelle päivärahaa ajalta 18.7.2016 - 9.1.2017 (126 päivää) yhteensä 8 785,98 euroa. Suuryritys Oyj:n omavastuumaksun osuus on 80 % henkilölle tosiasiallisesti maksetusta etuusmenosta.

Laskelma omavastuumaksusta

Työnantajan omavastuumaksu = 8 785,98 euroa x 80 % = 7 028,78 euroa

Työnantajaneuvonta

Neuvomme työnantajia omavastuumaksuasioissa. Työttömyysetuuksia ja työttömyysturvaa koskevissa asioissa neuvontaa antavat työttömyyskassat ja Kela. Työeläkeasioissa neuvoo työnantajan oma työeläkelaitos.

Katso täältä yhteystiedot.

Omavastuumaksuarvio

Olemme 1.11.2022 alkaen lopettaneet Työllisyysrahaston toimesta laadittujen arviolaskelmien antamisen.

Voit laskea omavastuumaksulaskurilla arvion omavastuumaksun määrästä sekä omavastuumaksuprosentin. 
Arviolaskelma on suuntaa antava, eikä se ole ennakkopäätösluonteinen. 

Omavastuumaksun käsittely Työllisyysrahastossa

1. Käsittely
Saamme työttömyyskassalta tai Kelalta ilmoituksen henkilöstä, jonka työsuhde on päättynyt. Jos käsittelyn aikana huomaamme, että työnantajan omavastuumaksuvelvollisuuden edellytykset täyttyvät, lähetämme työnantajalle kuulemiskirjeen. Voimme käsittelyvaiheessa pyytää lisäselvityksiä mm. työnantajalta, työntekijältä, työttömyyskassalta tai Kelalta.

2. Kuuleminen ja päätös
Työnantajalla on 21 päivää aikaa toimittaa kuulemiskirjeeseen vastine.

A) Työnantaja ei toimita vastinetta
Annamme omavastuumaksuasiasta kirjallisen päätöksen, jolla velvoitamme työnantajan maksamaan omavastuumaksun ja lähetämme työnantajalle omavastuumaksusta laskun.

B) Työnantaja toimittaa vastineen
Tutkimme, onko omavastuumaksusta vapautumiselle olemassa peruste. Asian selvittämiseksi voimme pyytää lisäselvityksiä mm. työntekijältä, työttömyyskassalta tai Kelalta.

  • Jos toteamme, että omavastuumaksusta vapautumiselle ei ole perustetta, annamme asiasta päätöksen, jolla velvoitamme työnantajan maksamaan omavastuumaksun.
  • Jos vastineesta tai lisäselvityksistä ilmenee, että työnantaja ei ole omavastuumaksuvelvollinen, annamme työnantajalle päätöksen, jolla työnantaja vapautuu omavastuumaksusta kyseisen henkilön osalta.

3. Muutoksenhaku
Jos työnantaja on tyytymätön päätökseen, hän voi valittaa päätöksestä sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakuntaan. Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätökseen työnantaja voi hakea muutosta vakuutusoikeudelta. 

Katso tarkemmat ohjeet: Muutoksenhaku ja omavastuumaksun palauttaminen

Muutoksenhaku

Jos olet tyytymätön omavastuumaksuasiaa koskevaan päätökseemme, voit hakea siihen muutosta valittamalla päätöksestä sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakuntaan. Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätökseen voit hakea muutosta vakuutusoikeudelta. Vakuutusoikeuden päätökseen ei voi hakea muutosta.

Toimita valitus meille 30 päivän kuluessa siitä, kun olet saanut päätöksestä tiedon. Katsomme työnantajan saaneen päätöksestä tiedon seitsemäntenä (7.) päivänä päätöksen lähettämisestä. Valtion kirjanpitoyksikön tai kunnan katsomme saaneen tiedon päätöksen saapumispäivänä. Tarkemmat ohjeet muutoksenhausta ja valituksen tekemisestä saat päätöksen liitteenä.

Jos hyväksymme valituksessa esitetyt vaatimukset kaikilta osin, annamme asiasta oikaisupäätöksen. Jos emme voi oikaista valituksen kohteena olevaa päätöstä vaatimustenne mukaisesti, toimitamme valituksen sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakuntaan käsiteltäväksi.

Huomioithan, että työnantajan täytyy maksaa omavastuumaksu, vaikka omavastuumaksua koskevasta päätöksestä olisi tehty valitus. Tällaisessa tilanteessa voit pyytää täytäntöönpanon keskeytystä sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnalta joko valituksen yhteydessä tai erillisellä hakemuksella.

Omavastuumaksun palauttaminen

Voit hakea omavastuumaksun palautusta kahdessa tilanteessa:

  • Yrityksenne on palkannut uudelleen irtisanomansa työntekijän tai kutsunut lomauttamansa työntekijän takaisin työhön. Työsopimuksen tulee olla toistaiseksi voimassa oleva ja työntekijän oltava ollut työssä vähintään vuoden.
  • Irtisanottu tai lomautettu työntekijä on saanut vähintään vuoden työnantajan järjestämää ja rahoittamaa vapaaehtoista lisäeläkettä, muuta siihen rinnastettavaa etuutta tai lisäeläkkeen eläkesovituksessa huomioon otettavaa eläkettä, minkä vuoksi hänellä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen tai työttömyysetuus maksetaan vähennettynä.

Myönnämme omavastuumaksun palautusta vain niissä tapauksissa, joissa omavastuumaksu on maksettu irtisanotun työntekijän lisäpäiväoikeuden vuoksi. Kummassakin tilanteessa palautamme sen osan lisäpäivien omavastuumaksusta, joka jää käyttämättä. Työnantajan on haettava omavastuumaksun palautusta viiden vuoden kuluessa siitä, kun hakemus olisi aikaisintaan voitu tehdä.

Hae maksunpalautusta hakemuslomakkeella. Liitä lomakkeeseen selvitys, josta ilmenee, millainen työsuhde on kyseessä tai todistus työntekijälle myönnetystä lisäeläkkeestä. Ilmoita palautusta varten tilinumerosi asiointipalvelussamme. Ilmoittamaasi tilinumeroa käytetään kaikissa maksunpalautuksissa. 

Palautushakemus (hlö palkattu uudelleen)

Palautushakemus (lomautettu hlö otettu takaisin työhön)

Palautushakemus (lisäeläke)

Omavastuumaksun osittain perittämättä jättäminen

Voimme jättää omavastuumaksun osittain perimättä, jos työnantajan taloudellinen tilanne on omavastuumaksun perusteena olevan irtisanomisen jälkeen merkittävästi heikentynyt ja omavastuumaksun täysimääräinen periminen vaarantaisi työnantajan toiminnan jatkumisen. Työnantajan tulee tällaisessa tilanteessa toimittaa luotettava selvitys taloudellisesta tilanteesta.

Omavastuumaksuasian vanhentuminen

Omavastuumaksuasia vanhentuu, kun on kulunut viisi vuotta irtisanotun työntekijän lisäpäiville siirtymisestä tai siitä, kun hän on täyttänyt 63, 64 tai 65 vuotta. Tämän jälkeen emme voi antaa päätöstä omavastuumaksuasiasta. 

Sivu päivitetty: 27.10.2022